Osaamis- ja resurssilähtöisen strategian mukaan yrityksen työntekijät, heidän osaamisensa sekä organisaation uudistumiskyky ovat yritysten suurimpia menestystekijöitä. Tulevaisuuden osaamistarpeet muuttuvat yhä nopeammin ja osaamisen uudistamisen tulee jatkossa tapahtua radikaalisti nopeammassa tahdissa kuin tähän saakka. Lukuisissa raporteissa todetaan, että työntekijöiden uudelleenkouluttaminen ja muuntautumiskyky ovat kriittisiä tekijöitä yritysten menestymisessä, ja valitettavasti vain harva yritys uskoo pystyvänsä vastaamaan näihin haasteeseen. Myös suomalaisilla yrityksillä on suuria haasteita ymmärtää, minkälaista osaamista menestymiseen jatkossa tarvitaan ja kuinka henkilöstöä tulisi kehittää. Tekoälyn ja ennakoivan analytiikan tarjoamat mahdollisuudet henkilöstöjohtamisen prosessien kehittämiseen ovat laajat. Työntekijöiden vaihtuvuutta voidaan ennustaa neuroverkkomenetelmillä, uusien työntekijöiden etsintää voidaan tehostaa tietopohjaisten hakukoneiden avulla, ja henkilöstöä ja sen osaamista voidaan kartoittaa geneettisten algoritmien avulla. Tekoälyn avulla voidaan löytää organisaatioissa myös aiemmin tunnistamatonta osaamista ja uusia lahjakkuuksia, helpottaa sisäistä rekrytointia ja edistää työntekijöiden urakehitystä. Tutkimuksissa todetaan suurta tarvetta tekoälyn hyödyntämiseen henkilöstön kehittämisessä, mutta toisaalta tämän hankkeen keskiössä olevaa organisaatiotason osaamisen ennakointia tekoälyn avulla ei ole vielä tutkittu. Tutkimushankkeemme pyrkii selvittämään ja ratkaisemaan niitä tekijöitä, jotka mahdollistavat ja toisaalta estävät siirtymistä kohti strategista henkilöstöjohtamista tekoälyn avulla. Tutkimusongelmamme Co-Creation-vaiheessa on: Miten ennakoivan analytiikan ja tekoälyn avulla voidaan kartoittaa henkilöstön osaamisen nykytila sekä ennakoida koulutustarve tulevaisuuden osaamisen tarpeita analysoiden?

In current turbulent business environments, small and medium-sized enterprises (SMEs) are struggling to innovate but also to remain competitive and sustainable. This poses a significant challenge, as turbulence is emerging as ‘the new normal. The Covid-19 crisis also highlighted the pressing need for companies to develop sustainable brands, even if most SMEs cannot afford branding strategies or brand managers. To address these challenges, the project aims to create a theoretical framework of Interactive Network Branding (INB) as a business strategy of SMEs, for generating relevant innovations and tackling sustainability in collaboration with partners. The outcomes of this project will have the potential of promoting a scientific renewal of research on SMEs. As a result, the project will help Finnish SMEs recover from the crisis by using research-based tools to strengthen their branding and networking capabilities, thereby improving their competitive prospects.