ComEHEC - Kompakti sähköhydraulinen energiamuunnin – projektin tavoitteena on selvittää erityisesti hybridi- ja täyssähköisiin liikkuviin työkoneisiin soveltuvan energiaa säästävän ja päästöjä vähentävän energiamuuntimen kaupallistamisen mahdollisuudet. Uudella ratkaisulla hybridi- tai sähköisen työkoneen kokonaistehon kasvattaminen luo kestävämpää ja tehokkaampaa työskentelyä mikä realisoituu merkittävänä taloudellisena hyötynä loppukäyttäjälle. Varsinkin polttoainekäyttöisten työkoneiden päästörajoitukset ovat viime aikoina kiristyneet ja uusien tiukempien päästörajoitusten takia valmistajien on pitänyt turvautua hyvin monimutkaisiin ratkaisuihin hillitäkseen päästöjä. Yhtenä ratkaisuna päästöjen hallintaan on nähty voimalinjojen hybridisaatio ja kokonaan sähköiset työkoneet, joiden osuus markkinoilla on vielä pieni, mutta tulee yleistymään voimakkaasti markkinoiden hyväksyttyä uudet ja huomattavasti aiempaa tehokkaammat vähäpäästöiset tai paikallisesti päästöttömät ratkaisut. Hankkeen pääasiallinen tavoite on arvioida parhaat lähestymistavat uuden teknologian kaupallistamiseen. Isommassa mittakaavassa hankkeen on tarkoitus edistää Suomen kilpailukykyä ja vientiä. Projektin aikana hyödynnetään kaikkia mahdollisia resursseja kyvykkäästä tiimistä ja laajasta yritysten yhteistyöverkostosta. Hyödynnetyn tiedon, rakennettujen verkostojen ja alustavien tekniikan testausten kautta on tavoitteena hankkeen loputtua aloittaa liiketoiminta.

DREAMS-hanke tutkii metallien lisäävän valmistuksen (AM tai 3D -tulostus) liittyviin teknisiin tutkimus- ja kehityshaasteisiin ja arvonluonnin malleihin 1) kehittämällä kattava materiaalitietokanta, 2) perustamalla AM -testialusta suomalaisille yrityksille ja 3) luomalla liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. DREAMS-hankkeessa on yhdeksän yritystä, jotka edustavat eri toimijoita metallin lisäaineiden valmistuksen arvoverkostossa. Ohjelman tutkimustoimintaa suorittaa kolme tutkimuslaitosta: Oulun yliopisto, Turun yliopisto ja LUT-yliopisto. LUT-yliopiston päätutkimusaiheet hankkeessa ovat metallien lisäävän valmistuksen prosessin optimointi ja monitorointi sekä komponenttien väsymislujuuden määritys ja analysointi.

Flexible Clean Propulsion Technologies -projektin päätavoitteena on kehittää Suomen laiva- ja työkonemoottorivalmistajien tuotteita niin, että ne soveltuvat useiden uusien polttoaineiden samanaikai-seen käyttöön. Kasvihuonekaasupäästöt vähenevät radikaalisti, kun useita polttoaineita voidaan käyttää yhdessä. Hankkeen tuloksena esitellään luja käyttövoimajärjestelmä, joka optimoi eri polttoaineiden käyttötavat. Työssä keskeistä on polttoaineesta riippumaton, kahta käyttövoima-alustaa hyödyntävä itse-oppiva kokonaisuus, joka huolehtii uusien polttoaineiden vaativasta yhteensovittamisesta. Flext-CPT -hanke tähtää 33 innovaatioon. Näitä ovat mm. tarpeen mukainen polttoaineen reaktiivisuuden muokkaus sekä päästöjä ja kerrostumia vähentävä nopeasti mukautuva ohjausjärjestelmä. Uusien polttoaineiden yhteiskäyttöä moottoreissa kehitetään myös mm. siten, että moottori- ja jälkikäsittelyjärjestelmien lämmönhallinta ja polttoaineiden varastointi yhdistetään tehokkaalla tavalla.\ LUTin tutkimusprojektissa keskitytään työkoneiden ja laivojen sähköhybriditekniikkaan liittyviin haasteisiin. Keskeisinä teemoina on lämmönhallinta erilaisissa hybridisähköisissä ratkaisuissa sekä akun käyttöön liittyvät ratkaisut kuten nopean latauksen vaikutus akun kennon kuntoon pohjoisissa olosuhteissa sekä akun lämmönhallinta passiivisilla jäähdytysmenetelmillä.

Bloombergin tuoreen arvion mukaan Suomen Li-akkuarvoketju on kokonaisuudessaan yksi maailman parhaista. Tulevaisuudessa erityisesti akkumateriaalien ja niiden kierrätyksen tutkimus- ja teknologiaosaamisen kehittäminen on välttämätöntä sähköistyvässä yhteiskunnassamme. Suomen kansallisen akkustrategian mukaan energian varastoinnin pitää tukea kestävästi kiertotalotta, eurooppalaisten säädösten edellyttäessä akuissa käytettävien materiaalien talteenottoa ja sekoitevelvoitteen täyttymistä.\ BATCircle3.0-yhteishanke pyrkii parantamaan arvokkaiden akkumateriaalien kierrätystä ja mahdollistamaan sellaisten raaka-aineiden kierrätyksen, joita ei vielä oteta talteen käytöstä poistetuista akuista. Näin vähennetään riippuvuutta geopoliittisesti kriittisistä raaka-aineista ja luodaan uusia, innovatiivisia ja kestäviin menetelmiin perustuvia akkuteknologioita. Nämä toimet tuovat lisäarvoa suomalaisiin akkumateriaaleihin, kierrätysteknologiaan ja kestävään prosessointiin. Kehitämme myös seuraavan sukupolven akkukemioita ja edistyneitä karakterisointimenetelmiä. Lisäksi tutkimme näiden tulevaisuuden akkukemioiden kierrätystä sekä epäpuhtauksien vaikutusta eri prosesseihin. Sekundääristen materiaalien käyttö mahdollistetaan kestävällä, yhteisvaikutteisella prosessoinnilla, kierrätyksellä sekä kemikaalikierrolla.\ BATCircle3.0-yhteishankkeessa on mukana kolme yliopistoa (Aalto, UOulu ja LUT), yksi tutkimuslaitos (VTT) sekä 7 isoa yritystä ja 9 Pk-yritystä. Advisory board -jäsenet edustavat tärkeimpiä kansallisia ja kansainvälisiä sidosryhmiä. BATCircle3.0:ssa lisäämme kansainvälistä yhteistyötä vahvistaaksemme Suomen kilpailukykyä akkumateriaalien kiertotalousarvoketjussa. Uskomme tämän tukevan tulevina vuosina sekä kansallisen että eurooppalaisen akkuraaka-aineverkoston laajaa ja monipuolista yhteistyötä, kehitystä ja kilpailukykyä.\