Muutos on elämyksen syvin taso, täysin ainutlaatuinen ja ikimuistoinen kokemus, joka muuttaa ihmistä kohti parempaa. Mielenpainuvan matkailuelämyksen lähtökohta on yleensä muutos, vaikka pienikin. Suomessa on kuitenkin vielä vähän puhuttu näistä mieleenpainuvista ihmistä muuttavista elämyksistä, siitä miten ne syntyvät ja miten niillä voidaan luoda yritystoiminnasta entistä kannattavampaa ja ympärivuotista. Hankkeessa luodaankin ymmärrys ja toimintamalli tällaisten elämysten mahdollistamiseksi. Hankkeen tarkoituksena ymmärtää, miten yritysten ja yhteisön kestävyyttä (taloudellista, sosio-kulttuurista ja ekologista) voidaan edistää rakentamalla muutosmatkailupalvelut asiakkaan elämyspolun näkökulmasta huomioiden digitaalisuuden mahdollisuudet palveluprosesseissa ja tutkimuksessa. Hankkeen tuloksena luodaan matkailuyrityksille työkaluja kestävyyteen - ja digitaalisuuteen - perustuvien muutoselämysten kehittämiselle ja muutosprosessille. Hankkeessa toimenpiteiden avulla vastataan seuraaviin kysymyksiin: • Millaiset asiat mahdollistavat muutosmatkailuelämyksen asiakkaalle ja millainen kysyntäpotentiaali muutosmatkailuelämyksillä on eri kohdemarkkinoilla? • Minkälainen on suomalaisten muutosmatkailuelämyksien nykytila ja miten muutosmatkailun merkitys on sisäistetty yritysten ja matkailutoimialan sisällä? • Millaisilla resursseilla voidaan mahdollistaa kestävyyttä ja digitaalisuutta hyödyntävät ja yrityksille ja asiakkaille lisäarvoa tuottavat muutosmatkailuelämykset? • Minkälaisia mahdollisuuksia muutosmatkailuun perustuvilla elämyksillä on yritysten liiketoimintaan ympärivuotisuuden, digitaalisuuden, kestävyyden ja uusien asiakasryhmien näkökulmasta? Hankkeen tutkimus kontribuoi kansainvälisesti uuteen ja tulevaisuuden kannalta merkittävään tutkimukseen.. Hankkeella haastetaan myös yritykset ja matkailukenttä ajattelemaan elämyksiä uudella tavalla ja mahdollistetaan muutosmatkailun omaksuminen työkalupakin avulla

Pitkäkestoisten, monimuotoisten ja epävarmuuksia sisältävien päätöksien teko on vaikeaa. Se vaikeutuu entisestään tilanteissa, joissa päätöksen analysoi yksi henkilö ja lopullinen päätös kuuluu toiselle. Hyvät sijoitusmahdollisuudet menetetään, koska analyysin ja raportoinnin työkalut eivät löydä niitä. Huonot sijoitusmahdollisuudet läpäisevät päätösprosessin, koska niihin liittyvät riskit eivät näy käytetyissä lähestymistavoissa. SimDec on läpimurtoteknologia, joka on peräisin LUT -yliopiston kauppakorkeakoulusta. Se on yksinkertainen mutta tehokas työkalu, jolla on innovatiivinen lähestymistapa epävarmuusanalyysiin ja joka ratkaisee suuren osan analyysin ja päätöksentekijöiden dualismin vaikeuksista. SimDec on ainutlaatuinen tekniikka niin kutsuttuun moniulotteiseen analyysiin (multifactor analysis), joka kykenee paljastamaan tekijöiden vuorovaikutuksen ja auttamaan päätöksentekijää kannattavan strategian muotoilussa. Innovatiivisen lähestymistapamme arvo on jo osoitettu sekä akateemisessa että johtotehtävissä. SimDecistä on julkaistu useita akateemisia artikkeleita arvostetuissa lehdissä ja sillä on alan asiantuntijoiden suosituksia hyödyllisyydestä ja useiden miljardien teknologiayritysten aiesopimuksia. Ehdotetussa Research-to-Business-hankkeessa pyrimme valmistelemaan SimDecin kaupallistamisstrategian. Hankkeen loppuun mennessä (i) päivitämme SimDecin kehittyneellä 'liikesalaisuuden ' suositusalgoritmilla, (ii) teemme perusteellisen markkinatutkimuksen, (iii) selvitämme, mistä markkinasegmentistä aloitamme kaupallistamisen ja millä keinoilla ja lopuksi (iv) kehitämme SimDec-konseptiratkaisun ja testaamme sitä pilottitutkimuksissa (jo) kiinnostuneiden yritysten kanssa.

The European Union (EU) in the “Project Europe 2030” is continuing to follow “Europe 2020” set out as a vision of social market economy for the 21st century. One of the tools to achieve this vision is to increase numbers of social entrepreneurship (SE) and promote this business model. SE creates sustainable and inclusive growth and stimulates social innovations. Social entrepreneurship has a potential to bring forward new approaches to big challenges that Europe is facing such as an ageing population, growing inequality, climate change, and youth unemployment.Only a few universities in Europe such as Roskilde University and the London School of Economics and Political Sciences offer study programmes whereas social entrepreneurship is incapsulated either as a specialization or a module. A survey carried out in partners’ home institutions and the discussions held among partners during the preparatory meetings revealed that: (1) none of the partners has a programme or a model for encouraging educators to incorporate the concept of social entrepreneurship in their teaching practices; (2) none of the partners offer social entrepreneurship as study track, module or study programme; (3) more importantly, teachers critically lack knowledge and skills about social entrepreneurship in Lithuania, Latvian and Cyprus partner institutions. The emergence of social entrepreneurship is prevented by number of barriers. obstacles are different in different countries, but the most common is a lack of understanding of the concept of “social entrepreneurship” across Europe.Poor recognition of this term is in all chains of market from policy makers, public servants to public in general, investors, prospective customers. Another barrier faced by social entrepreneurship is a lack of entrepreneurial spirit, managerial and professional skills, competencies necessary for scaling up activities.Higher education institutions (HEI) are the shapers and innovators of our communities that help foster cultural, social and economic vitality. Social entrepreneurship track their development throughout education sector and notes that young people still lack knowledge of social entrepreneurship and its peculiarities.The problem is lack of understanding of the concept of “social entrepreneurship” and lack of necessary skills to develop social entrepreneurship in HEIs.This project aims at raising awareness about social entrepreneurship and its benefits around higher education institutions’ community and in wider range, to promote the development of this business model. The objective is to raise awareness about social entrepreneurship and its benefits around teachers, students and society. HEI’s academics’ have skills gaps in this area. It is necessary to development teachers’ competences and update study programmes, to make them more relevant to current Europe’s economic, social model and international labor market situation. It is evident that there is an urgent need to promote social entrepreneurship among educators and to produce highly qualified graduates capable of addressing profound social challenges faced by our communities and Europe in general. Therefore, is it urgent to empower teachers so that they could deliver high quality teaching whereas the development of social entrepreneurship knowledge and competences are emphasized. In order to achieve the aim of this project it has to be implemented transnationally in collaboration of institutions from different countries with different levels of expertise in the field.Countries with stronger expertise (Belgium, Finland) will create model of development of “Social entrepreneurship” competencies in higher education institutions and will create training methodology for teachers from countries (Lithuania, Latvia, Cyprus) and will provide training. Trained teachers with new tool and knowledge will make training to local teachers about “Social entrepreneurship” so that they could integrate this knowledge into their teaching subjects. As a result of the training a new curriculum on “Social entrepreneurship” will be created and will be integrated into the study processes of partner universities involved.

Tässä AIR4Safety co-creation-projektissa LAB-ammattikorkeakoulu johtaa radikaalin Augmented intelligence ja reality (AIR) tutkimusidean kehittämistä merkittävän maailmanlaajuisen terveys- ja hyvinvointiongelman ratkaisemiseksi. AIR4Safety rakentaa turvallisempia ja laadukkaampia ratkaisuja nykyisten epävarmojen toimintaprosessien tilalle: valtava määrä potilaita (10 %) kärsii terveydenhuollossa tapahtuneiden haittatapahtumien vuoksi. Suomessa haittatapahtumien kustannukset ovat noin 1 miljardi€ vuodessa. Maailmanlaajuisesti hoitoon liittyvien haittatapahtumien arvioidaan johtavan vuosittain yli 3 miljoonaan kuolemaan. Ongelman ratkaisemiseksi on tärkeää ymmärtää inhimillisiä tekijöitä, terveydenhuoltojärjestelmän monimutkaisuutta, potilasturvallisuutta, turvallisuusjohtamista, ja millaista apua AI ja AR-järjestelmäarkkitehturi voisi tulevaisuudessa tarjota. Jopa yli 50 % haittatapahtumista arvioidaan olevan ehkäistävissä terveydenhuollon systeemien muutoksella. AIR4Safety co-creation projektin tavoitteena on työstää monialaisessa yhteistyössä innovatiivista AIR potilasturvallisuuden järjestelmäarkkitehtuuri -tutkimusideaa, josta voidaan rakentaa tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta ja yritykset voivat tunnistaa kansainvälisiä liiketoimintamahdollisuuksia sekä muodostaa jaetun arvon ekosysteemin tuotannolle ja mallinnukselle. Kehitettävällä AIR-järjestelmäarkkitehtuurilla on potentiaalia vähentää inhimillisten virheiden roolia terveydenhuollossa ja vähentää nykyisiä haittatapahtumia merkittävästi. Co-creation-projektin aikana valmistellaan yhteinen AIR4Safety co-innovation-projekti, joka mahdollistaa yrityksille uuden kansainvälisen liiketoimintaekosysteemin AIR-turvallisuuden järjestelmäarkkitehtuurin rakentamisen terveydenhuollon jokapäiväisen hoitotyön laadun parantamiseksi ja viennin merkittäväksi edistämiseksi. Co-innovation-projekti toteutetaan yhdessä pk ja suurten yritysten sekä tutkimuslaitosten LUT-yliopiston ja Turun yliopiston kanssa.