Väitöskirjatutkimukseni päämäärä on tarjota tieteenfilosofinen näkemys työelämässä esiintyvän rekrytointisyrjinnän selittämisestä ja arvioida syrjinnän estämiseksi kehitettyjä ratkaisumalleja. Tutkin siis ensinnäkin sitä, miten rekrytointisyrjintä käsitteellistetään ja miten syrjintää selitetään eri tieteenaloilla. Tarkoituksenani on kriittisesti analysoida ja vertailla taloustieteen, sosiaalipsykologian ja organisaationtutkimuksen taustaolettamuksia siitä, millainen on toimija, joka syrjii rekrytointipäätöksissään. Missä määrin syrjivä toimija on rationaalinen ja miten rationaalisuus määrittyy eri tieteenaloilla? Onko syrjintä paitsi moraalisesti paheksuttavaa myös merkki irrationaalisuudesta? Jos syrjintä on osoitus inhimillisestä irrationaalisuudesta, niin ovatko rationaaliseksi mielletyt tekoälysovellukset hyviä ratkaisuja työelämän päätöksenteossa havaittuun syrjintään? Tutkimukseni lopputulos tulee olemaan vertaisarvioiduista artikkeleista koostuva englanninkielinen väitöskirja, joka haastaa myös julkisessa keskustelussa ja liike-elämäkirjallisuudessa esiintyvät liialliset yksinkertaistukset siitä, mistä työelämäsyrjinnässä on kyse ja miten se tulisi ratkaista. Tutkimusmenetelminä käytän sosiaalisesta epistemologiassa kehitettyjä tieteellisten julkaisujen analysoimisen menetelmiä ja viitekehyksiä, joiden avulla voidaan tieteenfilosofisesti eritellä arvojen vaikutusta tieteellisen tiedon muotoutumiseen. Tieteenalaesimerkkejä koskevien tapaustutkimusten kautta tarkastelen, miten tieteenalojen taustaolettamukset inhimillisen ja tekoälyn toteuttaman päätöksenteon luonteesta, rationaalisuudesta ja syrjinnän moraalisesta paheksuttavuudesta vaikuttavat näiden tieteenalojen tutkimustulosten tulkintaan ja siihen, millaisia ratkaisuja syrjintään eri tieteenalojen kautta voidaan hahmottaa.

Työni tarkoituksena on tutkia Latvian paikannimiä, joita esitetään itämerensuomalaisiksi ja tarkistaa niille ehdotetut etymologiat historiallis-vertailevilla änneoppi- sekä paikannimistöntutkimusmetodeilla. Latviassa on asunut neljä itämerensuomalaista heimoa: liiviläiset, kreevinit, leivut ja lutsit, joten Latvian itämerensuomalainen paikannimistö jakautuu neljään kerrostumaan lähdekielen mukaan. Monografiassani jokaiselle kerrostumalle on omistettu erillinen luku, jossa paitsi varsinaista paikannimistöntutkimusta kuvaan lyhyesti myös heimon ja sen kielen historiaa. Tutkimustyössäni hyödynnän suomen kielen taitoani ja latvian kielen kohtalaista ymmärtämistäni ja muiden itämerensuomalaisten kielten, kuten esim. viron ja liivin tuntemustani. Vätöskirjatyölläni on kansainvälinen merkitys, sillä työ koskee historiallista Latvian aluetta, joten Latviassa on iso kiinnostus tutkimukseni tuloksiin. Lisäksi yksi tutkimistani heimoista, eli kreevinit, asuivat oletettavasti myös Liettuan alueella ja sen jälkiä on mahdollisesti jäänyt paikannimistöön. Niitä niimiä katson lyhyesti väitöskirjassani, joten tulokset voivat muuttaa käsityksiä myös Liettuan vierasperäisestä paikannimistöstä. Tässä tapauksessa on minulle avuksi liettuan kieli, jota puhun äidinkielenä. Latvian itämerensuomalaisten paikannimien tutkimustyö on haastava, sillä kyseessä ovat kadonneet sukukielet. Erityisesti kreevinin kieli on huonosti dokumentoitu, joten se vaikeuttaa mahdollisten kreevinin paikannimien analyysia. Mutta avuksi tulevat paremmin dokumentoidut muut sukukielet. Tutkimustyöni on pitkäjänteinen, sillä yhden kerrostuman tutkimus kestää ainakin vuoden, joten koko työn kesto on neljä vuotta. Tutkimustyöni tulosten ansiosta syntyy uusia käsityksiä Latvian ja mahdollisesti Liettuan itämerensuomalaisesta paikannimistöstä.

Human activities are eroding nature, causing extinction of species, and loss of ecosystems, and consequently reducing the contributions (e.g., carbon sequestration) nature provides to people. Land-use change is increasingly driven by economic globalization, linking social-ecological systems across large distances via international trade and other forms of telecouplings. Africa is one of the last global strongholds for conservation, but very little is still known about the impacts of telecouplings on its biodiversity. Finland’s Africa strategy aims at doubling the trade between Finland and African countries with still little understanding of the biodiversity impacts related to the foreseen increase in this trade. This project will seek to understand what impacts the international trade involved with the Finland’s Africa strategy will have on African biodiversity and the services it provides to people. Specifically, we aim to (i) fill information gaps and develop new distribution models for species occurring in Africa using novel data from the Global Biodiversity Information Facility and Flickr; (ii) identify important areas for the conservation of biodiversity and nature contributions to people; (iii) identify which of these species and important areas for conservation will be most likely impacted by the foreseen increase in international trade and which industry sectors will play the biggest role. Throughout the project we will engage Finnish and African stakeholders and transfer knowledge for enhanced decision-making on biodiversity conservation and more nature-positive trade opportunities. Our research is aligned with the EU regulations for imports that do not affect biodiversity outside Europe and Finland’s Africa Strategy and Development Policy by focusing on human-centered biodiversity conservation. The results will also help inform the UN Sustainable Development Goals, the African Union Agenda 2063 Goals, and the Global Biodiversity Framework.

Väestön ikääntyessä huonokuntoisten ja muistisairaiden vanhusten osuus kasvaa, mutta heidän elämäänsä koskevia sosiaali- tai ympäristögerontologisia tutkimuksia löytyy vain vähän. Riippuvuuden ja raihnaisuuden täyteistä myöhäistä vanhuutta onkin luonnehdittu hankalaksi ja puutteellisesti teoretisoiduksi tutkimuskohteeksi. Tämä tutkimus täydentää sosiaaligerontologista tutkimusta myöhäisen vanhuuden osalta kartoittamalla uudella tavalla sen ”sosiaalista” ja tämän sosiaalisen tapahtumapaikkoja. Tutkimuksen kohteena ovat hoivakodit vanhuuden elinympäristöinä ja sosiaalisen sijoina. Tehtävänä on tuottaa empiiriseen aineistoon perustuva käsitteistö/teoria kuvaamaan myöhäistä vanhuutta näissä institutionaalisissa asuinympäristöissä. Tutkimustehtävä edellyttää teoreettisilta lähtökohdiltaan avointa ja käsitteellistävää tutkimusotetta. Tähän sopii toimijaverkkoteorian (Actor-Network-Theory; ANT) yhdistäminen grounded theory -menetelmään (GT). ANT toimii metateoriana eli näkemyksenä sosiaalisesta lähtökohtaisesti moniaineksisena ilmiönä. ANT:ssa tarkastellaan tutkimuskohteita vakaina tai muuttuvina kokoonpanoina, jotka koostuvat muistakin asioista kuin ihmisistä, heidän toiminnastaan ja suhteistaan. GT-metodilla tuotetaan kohdeilmiöstä aineistolähtöinen abstraktin tason teoria, jonka käsitteet kertovat, mistä tutkimuskohteessa on kysymys. Aineisto hankitaan havainnoimalla hoivakotien sisätiloja ja ulkoympäristöä sekä asukkaiden yhteyksiä ympäristöönsä. Havaintomateriaalia täydennetään asukkaiden, omaisten, henkilökunnan sekä yleisemmin hoivakodeissa työskentelevien haastatteluilla. Lisäksi hyödynnetään aihepiiriä käsitteleviä dokumentteja ja kirjallisuutta. Tutkimus valmistuu neljässä vuodessa. Tuloksena syntynyttä teoriaa voi yhdessä kirjallisuuskatsauksensa kanssa käyttää työvälineenä ikääntyneiden ihmisten asumis- ja muiden palveluiden tarkasteluun ja kehittämiseen niin käytännön työssä kuin tieteellisessä tutkimuksessakin.

After Malaria, re-examines the largely forgotten histories of malaria cessation in Finland and Cyprus, framing them as a form of health heritage with contemporary relevance. Despite its association with tropical climates, malaria was a major health threat in both regions until its disappearance in 1950. Today, both countries face new public health challenges with the arrival of new mosquito species and microbes, driven by climate change. Yet, the lessons from their successful malaria cessation histories remain underexplored. After Malaria is a bold, transdisciplinary initiative that brings together artists, scientists, health practitioners, and local citizens to draw on these histories and create new ways of thinking and exploring public health in the context of climate change. Through collaborative artistic works—including musical compositions, visual arts, and documentary films—the project will explore these emerging challenges. Additionally, it will foster a comparative dialogue in Finland and Cyprus on health development, while engaging broader global conversations around mosquito-borne diseases. The project aims not only to explore these health heritages through multimodal research but is both an innovative approach to contemporary public health issues and an inspiration for them. By integrating the past with current challenges, After Malaria seeks to enhance societal resilience and contribute to cultural discourse on the intersections of health, climate change, and artistic practice.