Toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi sekä teknologian nopea kehittyminen vievät nopeasti eteenpäin energiantuotannon murrosta kohti uusiutuvaa energiaa. Tätä muutosta ohjaa regulaatio ja talous. Muutos on systeeminen ja sen edistyminen vaatii myös muutoksia infrastruktuurissa. Kehittyminen edellyttää, että muutokseen varaudutaan hyvissä ajoin proaktiivisin toimin. Muutoksen merkittävimpänä ajurina voidaan pitää uusiutuvalla energialla tuotettua vihreää vetyä. Vety tulee olemaan keskeisessä roolissa osana energiajärjestelmää, mutta sillä tulee olemaan merkittävä rooli myös teollisuuden raaka-aineena, osana uusia ns. Power2X tuotteita sekä liikenteen käyttövoimana. Vedyn tuotannon hinta tulee riippumaan sähkön hinnasta. Tämän vuoksi on huolehdittava sekä uusiutuvan sähkön tuotannon kasvattamisesta että riittävästä siirtokapasiteetista. Uusiutuvan sähkön hinnan nopea aleneminen yhdessä teknologisten ratkaisujen kehittymisen kanssa on avannut vihreän vedyn käytölle jatkuvasti uusia mahdollisuuksia. Power2X tuotteet synnyttävät uusia arvoketjuja ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Hankkeessa Hydrogen and Carbon Value Chains in Green Electrification, HYGCEL tutkitaan kompleksista muutosta tapaustutkimuksen keinoin. Muutoksen tutkimiseksi muodostetaan arvoketjuja ja tarkastellaan niitä samanaikaisesti 1) markkinoiden ja regulaation, 2) teknis-taloudellisten tekijöiden ja 3) kestävyyden ja turvallisuuden kautta. Käytännössä tutkitaan P2X tuotteita ja niiden markkinoita regulaation ja teknologian kehitys huomioiden, selvitetään tuotannon ja logistiikan edellytyksiä sekä huomioidaan kestävyysnäkökulmat.

Tässä projektissa “Julkisesti tuetun TKI-yhteistyön vaikutukset alueelliseen innovaatiokapasiteettiin” tutkitaan innovaatiotoimijoiden yhteistyön ja tiedon leviämisen vaikutuksia alueelliseen innovaatiokapasiteettiin neljässä eri työpaketissa: Työpaketissa 1 tutkitaan tuetun TKI-toiminnan vaikutuksia alueelliseen tiedon leviämiseen ja innovaatiokapasiteettiin. Työpaketissa 2 tutkitaan epämuodollisen tiedon leviämisen vaikutuksia yritysten innovaatioaktiivisuuteen. Työpaketissa 3 tutkitaan tuetun yhteistyön vaikutuksia alueelliseen tiedon leviämiseen ja yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisuun kysyntälähtöisten innovaatioiden näkökulmasta. Lisäksi projektissa kiinnitetään erityistä huomiota projektin tulosten hyödynnettävyyteen ja hyödyntämiseen: projektissa tuotetaan uutta tietoa päätöksentekijöille, joiden tehtäviin kuuluu TKI-tukien kehitys, aluekehitys ja alueellinen innovaatiokapasiteetti, innovaatiopolitiikan kehittäminen sekä kysyntälähtöisen innovaatiotoiminnan kehittäminen. Projektin tutkimusaiheet linkittyvät pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan sekä ajankohtaiseen tieteellisen keskusteluun innovaatiopolitiikan paradigman muutoksesta.

SUSBINCO-projektissa kehitetään innovatiivisia biopohjaisia ratkaisuja korvaamaan fossiilipohjaisia sideaineita ja pinnoitteita. Kestäviä ja turvallisia ratkaisuja tarvitaan vähentämään tuotteiden kasvihuonekaasupäästöjä ja riippuvuutta fossiilisista raaka-aineista. SUSBINCOn fokus on biopohjaisissa sideaineissa ja pinnoitteissa, joita voidaan käyttää pakkauksissa, maaleissa, liimoissa, tiivisteissä ja hioma-aineissa. Tavanomaiset sideaineet valmistetaan pääasiassa fossiilipohjaisista polymeereistä. Fossiilipohjaiset tuotteet aiheuttavat erinäisiä ympäristö- ja tuoteturvallisuushaasteita ja raakaöljy on rajallinen ja uusiutumaton luonnonvara, jonka käyttöön liittyy monia ympäristöongelmia ja ilmastonmuutoksen intensifioiminen. Teollisuus etsii kiivaasti kestäviä biopohjaisia vaihtoehtoja sideaineisiin ja pinnoitteisiin. Biopohjaisten sideaineiden ja pinnoitteiden etuna on, että ne voivat merkittävästi vähentää synteettisten tai jopa myrkyllisten kemikaalien käyttöä ja tuottavat vähemmän päästöjä. Kemianteollisuuden tiedetään olevan riippuvainen raakaöljystä, joten uusiutuvien raaka-aineiden käyttö on jo nyt ja tulee yhä tärkeämmäksi raaka-aineeksi tulevaisuudessa. SUSBINCO tutkii kattavasti kestävää resurssien käyttöä kestävän talouskasvun ja kehityksen aikaansaamiseksi. Kaikissa SUSBINCO-sovellusalueissa odotetaan merkittävää markkinan kasvua, mitä ajaa erityisesti biopohjaisuuteen siirtyminen. Tavoite on kehitettävien innovaatioiden kautta tarttua näihin markkinamahdollisuuksiin. SUSBINCO tukee Suomen biotalouden liiketoiminnan ja osaamisen kasvua kehittämällä uusia biopohjaisia vaihtoehtoja fossiilipohjaisille sideaineille ja pinnoitteille. Konsortiossa ovat mukana Brightplus, CH-Bioforce, CH-Polymers, Kiilto, MetGen, Metsä Board, Mirka, Montinutra, Teknos, UPM-Kymmene, Valmet Technologies, Åbo Akademi, VTT, LUT-yliopisto, Oulun yliopisto, Luonnonvarakeskus, Tampereen yliopisto sekä Itä-Suomen yliopisto.

Projektissa selvitetään XR-laitteiden käyttöä ja mahdollisia rajoituksia haastavissa ympäristöissä. Tällaisia ympäristöjä voi potentiaalisilla käyttäjillä olla vastassa esimerkiksi pelastustoimessa, kaivoksissa, ja vaativissa teollisuusympäristöissä. Näissä ympäristöissä voi laitteiden kestävyydelle ja käytettävyydelle aiheutua hyvinkin kovia vaatimuksia. Samoin käyttäjien kannalta laitteiden on oltava sellaisia, että itse käyttämisestä ei aiheudu haittaa muun ympäristön havainnoinnille. Laitteiden avulla saatavan informaation on oltava sellaista, että se lisää tilanne- ja ympäristötietoisuutta ilman, että se vie liikaa huomiota pois varsinaisen ympäristön havainnoinnista. Projektissa selvitetään nykyisten saatavilla olevien XR-laitteiden toimintakykyä, kestävyyttä ja soveltuvuutta kyseisiin haastaviin ympäristöihin. Lisäksi pyritään löytämään ne tärkeimmät kehityskohteet erityisesti laitteiden näytöistä ja laitteisiin liitettyjen sensoreiden datan esittämisestä, joiden kehittämiseen kannattaa paneutua tämän projektin yhteydessä valmisteltavassa Co-Innovation-projektihakemuksessa. Projektissa tarkastellaan myös uusia liiketoiminnan malleja, joiden avulla tulevassa projektissa mukana olevat yritykset pystyvät lisäämään kilpailukykyään XR-laitteiden markkinoilla hyödyntäen luotavaa yhteistyöverkostoa.

Useisiin silmätauteihin (mm. makulan ikärappeuma, retinitis pigmentosa, diabeettinen retinopatia) liittyvä verkkokalvon rappeutuminen on suuri näkövammaisuuden syy globaalisti, koska potilaita on 300 miljoonaa. Vaivaan ei ole toimivaa lääkettä, koska lääkkeen saatto riittävän pitkään vaikuttavina pitoisuuksina verkkokalvolle on erittäin vaikeaa. Tässä hankkeessa kehitetään verkkokalvoon kohdentuvia ja pitkään vaikuttavia lääkkeitä prekliinisessä vaiheessa. Hankkeessa valmistellaan teknologian kaupallistamista monin toimin, jotka liittyvät mm. patentointiin, tuotteen kehittämiseen ja viranomaishyväksyntään sekä liiketoimintamallien kehitttämiseen. Hankkeella on hyvin merkittävä kansainvälisen tason potentiaali liiketoimintaan.